Aavikkosoturit III

Pelon ilmapiiri

Kenric oli pyytänyt Dorieusta, Eisenhornia ja Aishah Nib-Shashia saapumaan Yhdeksän Kypärän Halliin seuraavana päivänä kertoakseen, mitä oli saanut selville tästä tytöstä, joista pimeähaltiat olivat puhuneet.

Majataloon saapui ensimmäisenä Eisenhorn. Kenric ohjasi hänet odottamaan takan äärelle toisia. Seuraavana majataloon astui sisään Dorieus ja hetkeä myöhemmin Aishah, jonka Kenric pyysi menemään suoraan veljensä luokse. Syötyään vähän Dorieus ja Eisenhorn ohjattiin myös alakertaan, jossa kaikkien aseet otettiin houstaan. Samalla Kenric kävi sulkemassa majatalon asiakkailta ja viimeisenä astui sisään huoneeseen, jossa kaikki Ilima-ahi Nib-Shashi mukaan lukien olivat paikalla.

“Minulla on teille kosolti kerrottavaa.” Kenric aloitti.

“Otin asioita hieman selville viime yön aikana. Holtz, josta mainitsitte, omistaa Zapaforin Tulen, asekaupan kauppiaiden kilta-alueella. Hän on melko iäkäs mies ja mitä ymmärsin, hänen kaupassaan ei saa olla edes kahta asiakasta kerralla, turvallisuussyistä uskoisin.” Hän jatkoi. “Hänen apunaan on yksi puoliörkki, joka pitää ovella vahtia.”

Ilima-ahi keskeytti Kenricin todeten, että olisi hyvä jos ryhmä kävisi jututtamassa miestä. Ryhmä keskusteli kiivaasti keinoista, joilla voisi pusertaa tietoa Holtzilta. Kaikki ehdottelivat ja spekuloivat, miten ja miksi Holtz olisi sekaantunut tällaisiin asekauppoihin samalla pähkäillen tapaa, jolla lähestyä häntä. Lopulta he päätyivät ratkaisuun, jossa Aishah menisi aseiden ostajana myymään haltioilta löytynyttä kultaista muskettipistoolia ja Eisenhorn sekä Dorieus olisivat lähellä pitämässä Aishahin selustaa. Näin myös tehtiin.

Ennen keskipäivää ryhmä saapui kaksikerroksisen kaupan eteen. He näkivät ensimmäisen kerroksen isosta ikkunasta, kuinka sisällä oli jo yksi asiakas ja oven edessä puoliörkki vahvistetun nuijan kanssa katsomassa heitä melko tuimasti. Kun asiakas oli lähtenyt pois, Dorieus päätti lähteä seuraamaan miestä tarkkaillen häntä.

Örkki avasi oven ja päästi Aishahin sisään. Sisällä tuoksui vienosti ruuti. Mies tervehti häntä ja kysyi hetken päästä, oliko mies hänen kanssaan. Aishah kertoi hänen olevan henkivartijansa. Mies katsoi naista vielä silmiin ja nyökkäsi örkille, että avaisi oven Eisenhornille.

“Pyytäisin myös, että ette seuraisi minun asiakkaitani, olen laillinen asekauppias enkä halua, että heitä tarkkailtaisiin kuin mitäkin epäilyttäviä varkaita.” Holtz totesi tarkoittaen Dorieusta, jonka oli huomannut menevän aikaisemman asiakkaan perään.

Aishah yritti kieltää tuntevansa miestä Eisenhornin epätoivoisesti esittäen samaa.

“Saatan olla vanha, mutta en tyhmä.” Holtz jatkoi. “No niin, mitä asiaa teillä olikaan?” Hän jatkoi.

Aishah laittoi pöydälle kultaisen pistoolin kysyen sen arvoa. Holtz tarkasteli asetta mainiten sen harvinaisen hienoksi tekeleeksi. Hän osasi mainita tarkkoja yksityiskohtia, testasi aseen lukkoja ja kultaisia kaiverruksia. Summa pyörisi tuhannessa kultapalassa ja alkuperäisen kotelon kanssa vielä satoja kultapaloja lisää. Keräilyharvinaisuus, hän totesi.

Samalla Aishah kertoi saaneensa aseen pimeähaltioilta ja että tietäisikö Holtz mitään tästä. Keskustelun sävy kääntyi ja Aishah sekä Eisenhorn kiertäen yrittivät implikoida, että Holtz olisi ollut tekemisissä näiden haltioiden kanssa mainiten myös tytön, josta haltiat puhuivat.

“En ymmärrä, mistä puhutte ja totta puhuen en pidä tavastanne heittää ilmoille tällaisia syytöksiä, että olisin tekemisissä pimeähaltioiden kanssa. Ottakaa aseenne ja olkaa hyvät, poistukaa.” Holtz sanoi tuohtuneena.


Samaan aikaan Dorieus oli tarkkaillut miestä jo tovin, mutta mitään epäilyttävää miehessä ei ollut. Sen sijaan eräs nopeasti ratsailla laukannut henkilö oli törmätä häneen. Dorieus ehti nopeasti vilkaista ratsumiestä havaitakseen tämän ottavan laukusta jotakin ja lähestyvän kauppaa vauhdilla.

Liian myöhään. Ratsu pysähtyi kaupan eteen, minkä jälkeen mies nakkasi pommin ikkunasta sisään! Pommi räjähti melkein Aishan jalkojen juuressa tuhoten koko kaupan edustan ja vahingoittaen häntä sekä muita kaupan sisällä olevia. Ikkunat pirstaloituivat ja puiset säpäleet lensivät aiheuttaen sekasortoa niin kaupassa kuin sen ulkopuolellakin!

Dorieus juoksi kauppaa kohti huomaten tengun astuvan sisään kaupan ulkopuolelta nyrkkitikari käsissään. Sisällä Eisenhorn näki lintuolennon tulevan takaoven kautta sisälle.

Taistelu oli alkanut. Holtz ehti vertavuotavana tokaista Aishahille ja Eisenhornille “Romilda…kellari…”, nappasi vyöltään pistoolinsa, ampui kohti yhtä tengua osumatta siihen ja tarjoten avainnippuaan Eisenhornille. Tämän jälkeen hän raskaasti hengittäen yritti pysyä elossa nojaten seinään. Puoliörkki oli kuollut vaurioihinsa ja Dorieus saapui akrobaattisin manööverein alakertaan vievien rappusten juurelle. Aishah, Dorieus ja Eisenhorn taistelivat yhteensä neljää tengua vastaan, kun kaksi niistä yllättäen tuli toisesta kerroksesta. Eisenhorn joutui myös melkoiseen pulaan kahden onnistuttua iskemään miestä molemmilta sivuilta, hänen onnekseen ei yksikään tikarinpisto osunut häneen. Tengut melkein saivat surmattua ryhmän, mutta Eisenhorn onnistui tappamaan kolme neljästä ja pitämään Holtz kuin Dorieuskin elossa hänen kaaduttua maahan tengun tarkan piston aiheuttamana. Aishah onnistui tikarillaan pistämään kriittisesti yhden tenguista kuoliaaksi…

Eisenhorn kävi nopeasti yläkerrassa nähden puoliörkin kuolleena seinää vasten, pistojälkiä rinnassaan. Dorieus ja Aishah menivät molemmat kellariin etsimään tyttöä. Holtz tokeni ja hiljaa kertoi Eisenhornille, että Kossuthin miehet eivät saisi löytää tyttöä pyytäen samalla anteeksi valehteluaan. Hän kysyi myös örkkipalkollistensa tilaa, mutta Eisenhorn kertoi heidän kaatuneen. Holtz joutui pienoiseen shokkiin ja kyynelten virratessa yritti hivuttautua kohti yläkertaa. Eisenhorn pahoitteli tilannetta, mutta sanoi, että heillä ei olisi kauheasti aikaa, jos tahtoisivat selvitä täältä ehjin nahoin. Holtz mainitsi, että tyttö, Romilda, tarvitsisi suojapaikan…

Kellari ei ollut mikään tavanomainen. Se oli yllättävän kodikas tilaansa nähden. Aishah avasi oven nähden tytön kääriytyneenä peittoihin huoneen kulmassa. Aishah yritti rauhoittaa tyttö kertoen, että Holtz olisi elossa ja että he tulivat auttamaan tyttöä. Samalla hän hääti Dorieuksen pois, sillä pelkäsi hänen pilaavan pelottavan tilanteen.

Dorieus törmäsi rappusten puolivälissä Eisenhorniin, joka kertoi, että heidän pitäisi päästä nopeasti ulos täältä, suojaan. Aishah voitti tytön luottamuksen ja yläkertaan saapuessaan Romilda huomasi Holtzin juosten hänen luokseen halaten häntä tiukasti. Lasinsirut lattialla saivat tytön jalat vuotamaan verta.

“Meidän täytyy päästä pois täältä, nopeasti ennen kuin vartijat saapuvat.” Eisenhorn kiirehti.

“Tiedän oikoreitin Yhdeksän Kypärän Halliin, seuratkaa minua.” Dorieus totesi. Eisenhorn tuki Holtzia ja Aishah nappasi Romildan reppuselkään.

Vaivihkaa ryhmä pakeni kaupasta jättäen jälkeensä neljä kuollutta tengua, puoliörkit, kultaisen muskettipistoolin sekä puoliksi tuhoutuneen kaupan.


Majataloon saavuttuaan Kenric tajusi tilanteen vakavuuden lukiten kaikki ulko-ovet. Ilima-ahi saapui myös yläkertaan ja kaikki kokoontuivat yhteisen pöydän ääreen, osa vielä hämillään tapahtumista ja toiset väsyneinä taisteluista.

Holtz kiitti vielä vilpittömästi ryhmän pelastettua heidän henkensä ja pyysi vielä kerran anteeksi tekojaan kaupassa. Aishah pyysi miestä kertomaan kaiken, mitä tiesi.

Holtzin sanojen mukaan, että eräs aatelinen, Wesser, Brachtauter – perheestä olisi kaikkien näiden diplomaattimurhien ja asekauppojen takana. Mitä tyttöön tulee, Holtz kertoi hänen omaavan ennustajan lahjoja, joita Wesser tahtoisi hyväksikäyttää. “Tyttöä manipuloimalla hän voisi ohjata voimavaransa Suureen Sotaan.” Holtz selitti. Hän myös kertoi, kuinka Wesser on mahdotonta saada vastuuseen teoistaan, sillä älykkäänä miehenä hän käyttää aina välikäsiä eikä itse koskaan sotkeennu asioihin. Rahan voimalla hän on myös saanut taakseensa monet kauppiaat kaupunginvartijoista lähtien ja jopa muihin virkamiehiin. Holtz ei osannut kertoa, oliko Wesser ainoa “läpeensä mätä aatelinen ja poliitikko” vai olisiko heitä muitakin. Aatelisten alueelle pääseminenkin on joksekiin mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa, sillä näinä aikoina porteista sisään pääsemiseksi tarvittaisiin vähintäänkin lupalappuja, Holtz jatkoi.

Holtz kertoi tosin eräästä virkamiehestä, joka näitä lupia pystyisi järjestämään ja kuinka hän on yksi Wesserin alaisista, joskin hyvin, hyvin epäsuorasti. Hän voisi olla yksi keino päästä aatelisten alueelle.

Ryhmä ehdotti myös eri tapoja suojata Holtzia ja Romildaa, mutta tänä päivänä he olisivat ainakin Ilima-ahin suojeluksen alaisina.

Ryhmä jäi miettimään eri vaihtoehtoja, minkä jälkeen kukin lähti tahoilleen etsimään tietoa ja keinoja saattaa korruptoitunut aatelinen vastuuseen hirmuteoistaan.

Ilima-ahi olisi heihin yhteydessä, jos jotakin ilmaantuisi. Kun jotakin ilmaantuisi.

Comments

Celestino1 Celestino1

I'm sorry, but we no longer support this web browser. Please upgrade your browser or install Chrome or Firefox to enjoy the full functionality of this site.