Main Page

Kidutettu Maa


Faer n campaign map1

Kidutettu maa

Kidutettu Maa sijaitsee kaukana Faerûnin pohjoisosassa, kahden vieläkin suuremman jäätikön välissä. Pinta-alaa autiomaalla on 46 000 km². Asukkaita siellä on laskutavasta riippuen joitakin tuhansia. Kidutetun Maan lävitse virtaa Pelauvir joki, joka tunnetaan sen hedelmällisistä lietteistään. Myös tämän joen molemmin puolin laajimmat asutukset ovatkin sijoittuneet.

1422 – 1501


_____________________________________________________

1501 – 1576

Autotarus   pc
Autotauruksen kaatuessa Arabanin Linnoituksella vuonna 1501, jätti hän jälkeensä päiväkirjansa. Päiväkirja oli toimeksianto Ilinvurin Helmin temppelipapeilta, jotka halusivat saada lisää tietoa koskien Kidutetun Maan timanttikaivosta ja sen mahdollista pimeän magian alkulähdettä. Päiväkirjassa oli maininta Valkoisesta Ritarikunnasta sekä Autotauruksen henkilökohtaisesta missiosta puhdistaa Helmin nimi. Autotaurus julistettiinkin pyhimykseksi vuonna 1503 ja vuosi myöhemmin hänelle pystytettiin muistomerkki Ilinvurin pohjoisportille. Unohtamatta hänen toveriaan niin myötä – kuin vastoinkäymisissä, Lamber Esqualionia, uskonsa palauttaneen inkvisiittorin muistomerkki saatiin valmiiksi Farookissa Autotauruksen lahjoittamilla varoilla ja Lambertia pidetään nykyään marttyyrina paremman puolesta, vaikka hän toimikin valkoisen ritarikunnan jäsenenä.


Sindir myr   pc small
Sindir Myr, Gauchier Ansgotin alaisuudessa toimiva varjomaagi sai tehtäväkseen tutkia pohjoisilla timanttikaivoksilla olevaa mystistä riimua. Tulevina viikkoina hän joutui yhä syvemmälle sielunsitojien ja varjomagian saloihin ja tehtäväkseen viestittää kaikista tiedoistaan suoraan Gauchierille loitsuviestikääröjen avulla. Sindir Myr onnistui lähettämään vain yhden viestin matkoiltansa. Hän katosi jäljettömiin vuonna 1501 lähdettyään jokilaivalla Kidutetun Miehen Aarteen luokse estämään Tenebrouksen suunnitelma orjuuttaa Kidutetun Maan kansat. Joitakin päiviä myöhemmin muutaman kilometrin päästä Farookin satamasta löytyneestä jokilaivan hylystä löytyi kuitenkin hänen mukanaan kulkenut puinen nukke, elottomana, amuletti säpäleinä.


Farood nopsajalka   esa
Farood Nopsajalka lähti Whitehornista, Oghman pappina etsimään totuutta ja tietoa jo legendaksi muodostuneesta Trabzonin Reseptikirjasta. Matkoillansa hän tapasi Autotauruksen ja Sindirin, joidenka mukaan hän liittyi kohti Kidutettua Maata. Tiedonjanoa hän sai tyydytettyä tavattuaan aavikolla Nadieleja, jotka luultiin jo kuolleen sukupuuttoon. Kuitenkin heidän petolliset motiivit etäännyttivät Faroodin nopeasti Aavikkosotureista. Näiden tapahtumien myötä Farood lankesi pappeudestaan joutuen myöhemmin todistamaan yhden Trabzonin Reseptikirjan osista tuhoutuvan Tenebrouksen edessä Farookissa, Historioitsijoiden luona. Farood löydettiin kuolleeksi raadeltuna samaisesta jokilaivasta, joka lähti Farookista Sindirin ja Karak-A-Varnin mukana.


Karak a varn   mikko
Karak-A-Varnin missio kostaa pettureilleen loppui ennen kuin se pääsi kunnolla alkuunsa. Hän lyöttäytyi Sindirin ja Faroodin matkaan ja todisti Beltsarin, yhden entisen kumppaninsa brutaalin kuoleman Kidutetun Miehen Aarteella. Karak sai Kidutetun Miehen kirouksen etsiessään ryhmän kanssa reliikkejä Historioitsijoille ja joutui kantamaan kirouksen yllään joutuen katatoniseen tilaan takaisinmatkalla kohti Farookia. Kuin Sindir, Karakin katosi jäljettömiin vuonna 1501 eikä hänen ruumistaan koskaan löydetty.


Loppuvuoden 1501 tapahtumat loivat ketjureaktion Kidutetussa Maassa, joka kulminoitui vuonna 1510 käytyyn Suureen Liskosotaan muuttaen alueen infrastruktuurin katastrofaaliseksi vuosikymmeniksi.

Vuonna 1502 alkuvuodesta Tenebrous onnistui valjastamaan Kidutetusta Maasta löytyneestä Luunleikkaajasta, Pelon Maskista, Ashishin Kutsusta ja Trabzonin Reseptikirjasta energiat ja niiden avulla voimistui pohjoisella timanttikaivoksilla. Seólaigh Sonnborn, sielunsitoja Farookista, vapautti Tenebrouksen keväällä 1502. Tarinat kertovat, kuinka synkät pilvet peittivät koko Kidutetun Maan alleen muutamassa päivässä ja pitivät pohjoiset aavikot pimeänä kokonaisen vuoden ajan. Tätä ajanjaksoa kutsuttiinkin Pimeäksi Aluksi. Tämä pimeys lähestyi uhkaavasti kohti etelää ja kesti kuukausien ajan.

Vuonna 1502 myös liskokansa Suurelta Jäätiköltä Kidutetun Maan pohjoiskärjestä aloitti vaelluksensa kohti etelää. Liskolaisia johti liskokuningas Tsong Kapa. Tuhannet liskot vyöryivät pohjoisesta ja aloittivat valloitusretkensä Pelauvir – joen juurelta. Tsong Kapa onnistui liittoutumaan Seólaighin kanssa kesällä 1502 ja yhdessä pimeyden voimien kanssa kokosi kaikki Kidutetun Maan liskot otteensa alle.

Vuosi 1503 oli myrskyisää aikaa Ilinvurille. Autotauruksen tekemät paljastukset koskien Valkoisen Ritarikunnan tekoja, Tenebrouksen ja Tsong Kapan liitto sekä uuden senaatin valinta yhdessä loivat vuosia kestäneen poliittisen skandaalin kaupunkiin. Helmiläiset ja Tormilaiset, jotka aikaisemmin loivat pohjan kaupungin ”laille ja sielunhoidoille” joutuivat kovalle koetukselle. Tilanne kärjistyi niin pahasti, että vuonna 1505 Ilinvurissa käytiin kaupunginsisäinen kahakka, jossa vastakkain olivat Helmin ja Tormin palvelijat sekä Aldermannin killan jäsenet. Kahakassa kuoli ja haavoittui kymmeniä. Kahakan seurauksena Helmin ja Tormin temppelit heikkenivät niin, että he joutuivat vetäytymään Ilinvurin politiikasta.

Ilinvurin kaupunkiin julistettiin poikkeustila vuonna 1506. Senaattia ei voitu valita, kun aikaisempina kuukausina, lyhyessä ajassa, poliittisesti merkittäviä henkilöitä joutui salamurhien kohteiksi. Samaan aikaan liskolaiset lähestyivät Farookia ja Sabiria. Sabirista lähti Begni Demeter IV:n lähettämä delegaatio Ilinvuriin keskustelemaan liskolaisten muodostamasta uhasta Kidutetussa Maassa.

Kun Ilinvur kärsi poliittisesta myrskystä ja pohjoisesta uhkasi liskokansa, Begni Demeter IV otti tilanteen Ilinvurissa haltuun; hän kokosi kaikki kykeneväiset sotilaat estämään laajamittainen sota liskokasaa vastaan. Kun 1509 Demeterin iskujoukko tuhosi Pelauvir – joella liskolaisten partiot, Tsong Kapa julisti sodan kaikkea ihmisyyttä vastaan. Näin alkoi vuonna 1510 Suuri Liskosota, joka kesti 16 vuotta. Sodan osapuolina oli Tsong Kapa liittolaisenaan Tenebrous ja Begni Demeter IV:n johtamat armeijat.

”En tiedä kumpi on pahempaa. Olla liskolaisten puolella vai Helmiläinen.”

- Begni Demeter IV, sodasta ja Helmiläisten skandaalista

Liskokansojen eteneminen saatiin lopullisesti pysäytettyä Pelauvir – joelle vuonna 1526. Sabir ja Farook ovat tällä hetkellä viimeiset turvapaikat ennen pohjoisia maita, joissa sivistys on täysin tuhoutunut. Ilinvurissa tapahtui myös sisäisiä muutoksia; shamanistiset perinteet alkoivat voimistua Begnin johtajuuden myötä ja uskonnot kuten Kossuth, Grumbar, Akadi Umberlee saivat vuosi vuodelta lisää jalansijaa kaupungissa.

Whitehorn sen sijaan lopetti tyystin kaiken yhteistyön Ilinvurin kanssa. Kaupungista lähetettiin toki sotilaita Ilinvurin avuksi, mutta sodalla oli niin kovat seuraukset, että Whitehornin kuningas päätti vetäytyä kaikesta toiminnasta, mikä edes etäisesti liittyi Kidutettuun Maahan tai Ilinvuriin.

Sodan jälkeisinä vuosina niin Kidutetussa Maassa kuin Ilinvurissa tapahtui ”henkistä jälkeen jäämistä”. Kaikki Kidutetun Maan joen pohjoispuolella muuttui seuraavina vuosikymmeninä villimaiksi, jonne enää uhkarohkeat ja tyhmänrohkeat uskalsivat mennä. Maan resursseja ei vuosiin enää hyödynnetty ja maa kuihtui tyystin. Ilinvurissa lakia ei enää ”osattu” kunnioittaa kuten ennen ja yhä useampi kansalainen saattoi ottaa palkkasoturin roolin rahan vuoksi tai pahempaa, tappamisen vuoksi. Henkinen rapautuminen kurjisti kaupungin olotilaa ja heimorituaalit yleistyivät arkipäiväisissä tekemisissä.

Vuonna 1576 Ilinvur käy diplomaattista keskustelua Tsong Kapan kanssa, jotta uutta Suursotaa ei tapahtuisi. Tsong Kapan on vaatinut Kidutetun Maan täydellistä hallintaa, mutta Begni Demeter IV ei ole tähän suostunut vaatien itse liskolaisten täydellistä antautumista ja pohjoisten maiden ehdotonta luovuttamista.

Ilinvurissa on tällä hetkellä erittäin kireä ilmapiiri. Kukaan ei tahdo uutta sotaa, mutta kaupungin viimeaikaiset murhat, jossa kohteina on ollut rauhaa edistäviä diplomaatteja tai virkamiehiä ovat saaneet monet pohtimaan eräiden tahojen agendoja Kidutetussa Maassa. Toiset taas kaupungista pakenemista…

”Kukaan ei oikeasti tahdo sotia liskolaisia vastaan uudestaan. Mutta jos sota syttyisi, varmistamme, että käännämme tilanteen kiltamme eduksi.”

- Harukichi, Sharin killan johtajatar


Vuonna 1503 Helmin Ristiretki oli levittäytynyt jo syvemmälle Cormanthorin valtametsiin ja lopulliset rajat saatiin luodoksi vuonna 1506, kun ristiretkiläiset olivat kukistaneet loputkin metsähaltiat. Rajametsistä ja Dalelandsista saadut jalopuut loivat vankan tulonlähteen Ilinvurille, joka menetti tyystin raakatimantit Kidutetusta Maasta. Ristiretkeläiset palasivat jo vuonna 1511 takaisin Ilinvuriin sotimaat Begni Demeter IV:n joukoissa liskolaisia vastaan.

Whitehorn on pysynyt itsenäisenä koko Suuren Sodan aikanakin. Whitehornin kuningas on päättänyt olla sekaantumatta Ilinvurin politiikkaan ja sodan syttyessä alkoi käydä diplomaattista keskustelua Anaurochissa sijaitsevan Varjokaupungin kanssa erinäisistä palveluista.

Main Page

Aavikkosoturit III Celestino1 Celestino1